Usein kysytyt kysymykset

Kuka voi päästä Hyvän mielen pelit ry:lle työharjoitteluun?

Henkilö, joka on osatyökykyinen ja jolla on mielenterveysdiagnoosi ICD-10-koodilla F20–F48.

Mitä osatyökykyisyys tarkoittaa?

Osatyökykyisyys on laaja termi, jolla voidaan tarkoittaa lähes mitä tahansa työkyvyn alenemaa. Me käytämme kuitenkin osatyökykyisyys-termiä seuraavassa tarkoituksessa:

Mistä osatyökykyisyys johtuu?

  • Osatyökykyisyys johtuu mielen sairaudesta, joka rajoittaa henkilön jaksamista
  • Osatyökykyisyys voi johtua myös väsyttävästä lääkityksestä, jolla sairautta hoidetaan

Mistä osatyökykyisyys ei johdu?

  • Osatyökykyisyys ei johdu älykkyyden alenemasta (esim. kehitysvammaisuus)
  • Osatyökykyisyys ei johdu työtaitojen puutteesta tai muusta ei-sairaudellisesta asiasta

Näin ollen osatyökykyinen on älykkyytensä ja osaamisensa puolesta samalla tasolla täysin työkykyisten kanssa, mutta hänen jaksamisensa on usein vain 30–60% täysin työkykyisten jaksamisesta. Siispä hän tekee lyhennettyä työviikkoa, esim. 12–24 h / viikko.

Pitääkö työharjoittelijan olla helsinkiläinen?

Ei tarvitse olla.

Yhdistyksen toimintaan voi tulla mukaan myös koko Suomen alueelta, mikäli pystyy työskentelemään etänä.

Minkälaisia työ­harjoittelu­mahdollisuuksia teillä on?

Meillä haastatellaan hakijat ja heille pyritään löytämään juuri heille sopivaa tekemistä. Meillä työharjoittelu liittyy aina IT-, peli- ja media-alaan, joten työtä tehdään tietokoneilla. Tarjolla on ollut muun muassa graafista suunnittelua, ohjelmointia, musiikin tekemistä, videokuvausta ja -editointia, äänenkäsittelyä ja niin edelleen. Tarve IT-, peli- ja media-alalla eri alan osaajille on suuri. Työharjoittelun sisältö pyritään räätälöimään kullekin hakijalle erikseen.

Mitä taitoja minulla pitää olla, että voin päästä työharjoitteluun?

Hakijalla pitää olla perustaidot jostakin pelikehityksen osa-alueesta. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Piirtäminen ja grafiikka
  • Ohjelmointi
  • 3D-mallinnus
  • Pelisuunnittelu
  • Käsikirjoitus
  • Pelimaailmojen tuntemus
  • Musiikin säveltäminen
  • Englannin kieli ja dialogien kirjoitus
  • Pelitestaus
  • Videokuvaus ja -editointi
  • Äänenkäsittely
  • Web-kehitys

Joitain yksinkertaisimpia osa-alueita voimme kouluttaa työharjoittelun yhteydessä. Myös laajempia aiheita voimme kouluttaa, jos työharjottelu kestää tarpeeksi pitkään (esim. 12 kk).

Työharjoittelussa edellytetään myös tekoälyn käyttötaitoa tai opiskeluvalmiutta, esim. ChatGPT.

Kuinka moni hakija on päässyt teille työharjoitteluun?

Kaikkia hakijoita emme ole voineet työllistää mutta arviolta 65% hakijoista on kuitenkin saanut työharjoittelupaikan.

Miten työharjoitteluun haetaan?

Meille voi hakea usemmallakin tavalla.

  1. Kelan ammatillisen kuntoutuksen kautta voi hakea työkokeiluun ja työharjoitteluun.
  2. Koulun kautta on mahdollista tulla TET-jaksolle, työharjoitteluun tai työssäoppimiseen. Tällöin tehdään yleensä koulutussopimus.
  3. Kunnan työllisyyspalvelun kautta voi tulla työkokeiluun.

Katso lisätietoja sivulta tule mukaan työharjoitteluun.

Saako työharjoittelusta palkkaa?

Työharjoittelusta ei makseta palkkaa eikä siinä synny työsuhdetta meihin.

Missä työharjoittelu­mahdollisuuksia on?

Työharjoittelu toteutetaan pääosin etänä, eli toimintaan voi osallistua koko Suomen alueelta.

Minkä verran työtä on päivässä/viikossa minimissään?

Tämä riippuu yleensä siitä tavasta, millä työharjoitteluun tullaan.

  1. Kelalla minimi on 6 h per päivä, 3 päivää per viikko.
  2. Työeläkeyhtiöillä minimi on yleensä 20 h per viikko.
  3. Työllisyyspalveluilla minimi on 4 h per päivä. Päivien minimäärää viikossa ei ole.
  4. Koulun tms. kautta tullessa minimi määräytyy lähettävän tahon mukaan.

Kuinka pitkä työharjoitteluperiodi tyypillisesti on?

IT-alalla työharjoittelu on normaalisti pidempi kuin monilla muilla aloilla, koska työtaitojen opiskeluun voi mennä monta kuukautta, jopa vuosia. Näin ollen työharjoittelun pituuden toivomme olevan seuraavan taulukon mukainen:

Hyvin lyhyt työharjoittelu 1,5 kk
Lyhyt työharjoittelu 3 kk
Keskipitkä työharjoittelu 6 kk
Pitkä työharjoittelu 12 kk
Hyvin pitkä työharjoittelu 24 kk

Työharjoittelun ja työkokeilun maksimipituus yleensä määräytyy lähettävän tahon, kuten Kelan, työeläkeyhtiön, koulun tai kunnan työllisyyspalvelun, mukaan. Jäsenenä maksimipituutta työharjoitteluun osallistumiselle ei ole.

Seuraavat tahot ovat ilmoittaneet työkokeilun maksimipituuden:

  • Kelan ammatillisen kuntoutuksen (TEAK) työkokeilun maksimipituus on 6 kk. Se voi kuitenkin jatkua työhönvalmennuksena.
  • Työllisyyspalveluiden työkokeilun maksimipituus on 6 kk.
  • Työeläkeyhtiön työkokeilun pituus on yleensä 3 kk.

Mitkä ovat työajat?

Työajat IT-alalla ovat joustavia, ja mekin joustamme, eli meillä on mahdollisuus tulla työharjoitteluun oman voinnin mukaan, esimerkiksi jos on aamuväsymystä.

Kuitenkin jos on suhteellisen normaalissa kunnossa, niin pyrimme siihen, että työpäivä alkaa kello 10 aamulla.

Missä työ tehdään?

Toimintamme tapahtuu lähes kokonaan etänä, mutta pidämme kuitenkin yhden vapaaehtoisen, 3 tunnin pituisen lähipäivän kerran viikossa jonkun pääkaupunkiseudun kirjaston kokoustilassa.

Tarvitaanko omia laitteita vai saako laitteet yhdistykseltä?

Työhön pääsääntöisesti käytetään omia laitteita. Poikkeustapauksessa meiltä voi saada kannettavan tietokoneen lainaan työharjoittelun ajaksi. 

Haen uutta opiskelualaa. Voitteko kouluttaa minut uudelle alalle?

Emme ole koulu, eli emme kouluta kenellekkään kokonaan uusia taitoja. Sen sijaan olemassa olevia taitoja voimme laajentaa lisäkoulutuksilla.

Miten työharjoittelijoiden ohjaus on järjestetty?

Ohjaamme työharjoittelijoita Discord-sovelluksen kautta etänä. Lisäksi pyrimme pitämään yhden lähipäivän viikossa.

Onko työ­harjoittelu mielen­terveys­kuntoutujien työ­toimintaa?

Ei ole.

Minulla ei ole mielenterveysdiagnoosia. Voinko silti päästä työharjoitteluun?

Valitettavasti se ei ole mahdollista.

Voiko yhdistys palkata työharjoittelijoita palkkatuella?

Kyllä, jos työharjoittelija on ollut vähintään 2 vuotta työttömänä. Palkkatuella palkatun maksimityöaika on 24 h 22 min viikossa (65% normaalista työajasta, joka on 37 h 30 min). Tuntipalkka on noin 15,52 €.

Millainen polku työharjoittelijoilla on työelämään?

Polku voi olla esimerkiksi seuraavankaltainen:

1. Kelan ammatillisen kuntoutuksen (TEAK) työkokeilu 

Kesto

  • 6 kk. Osatyökykyisenä se voi kestää pidempäänkin.

Tavoitteet

  1. Oikean alan löytäminen
  2. Koulutus
  3. Työkokemuksen saaminen
  4. Kuntoutuminen

Etuus

2. Työllisyyspalvelun työkokeilu

Kesto

  • 6 kk

Tavoitteet

  1. Koulutus
  2. Työkokemuksen saaminen
  3. Kuntoutuminen

Etuus

3. Työ yhdistyksellä palkkatuella

Palkkatuen edellytys on, että palkkatuettava henkilö on ollut työttömänä yli 2 vuotta ja että työkyky on noin 25 h viikossa.

Kesto

  • 10 kk, 24 h 22 min / vko (65% normaalista työajasta 37 h 30 min / vko).

Tavoitteet

  1. Koulutus
  2. Työkokemuksen saaminen 
  3. Verkostoituminen yritysten henkilöstön kanssa

Palkka

  • Noin 15,52 € / h, palkkatuen maksimin mukaan, bruttopalkka on n. 1640 € / kk (työnantajan sivukulujen kanssa n. 2020 € / kk).

4. Työllistyminen yritykseen tai yhdistykselle

22 kk koulutuksen ja työharjoittelun jälkeen työtaitojen pitäisi olla kunnossa ja runsaasti työnäytteitä pitäisi olla tehtynä. Mahdollisuudet työllistyä pitäisi olla hyvät. Myös verkostoituminen muiden yritysten kanssa lisää mahdollisuuksia löytää sopiva työpaikka.

Lisäksi on mahdollista työllistyä Hyvän mielen peleille, mikäli henkilöstön palkkaamiseen on saatu avustuksia. Palkka riippuu haetuista avustuksista, mutta on todennäköisesti noin 15,52 € / tunti. Palkkauksessa käytetään sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta.

Minkälaisen sisällön tuottamiseen käytätte generatiivista tekoälyä?

Eri projekteilla on eri ohjeet, miten niissä saa käyttää generatiivisella tekoälyllä tuotettuja sisältöjä. Riippuen siis projektista generatiivisella tekoälyllä voidaan tuottaa seuraavia sisältöjä:

  • Tekstiä
  • Kuvia
  • Videoita
  • Musiikkia
  • Puhetta
  • 3D-malleja tai niiden osia (esim. riggaus)
  • Koodia
  • Dokumentaatiota

Lisäksi generatiivista tekoälyä käytetään:

  • Tiedon hakemiseen
  • Kieliasun tarkistamiseen (esim. englanninkielisessä materiaalissa)
  • Kielen kääntämiseen
  • Koodin, dokumentaation ja muun sisällön tarkistamiseen