Kuvakäsikirjoitus havainnollistaa, millainen kuvasta tulisi tulla, jos se onnistuu hyvin. Se on suuntaa-antava mutta antaa käsityksen mm. ylhäältä, alhaalta tai muusta kuvakulmasta kuvauksesta. Kuvauskäsikirjoituksen teko on luovaa puuhaa. Piirustustaito ei tarvitse olla paras mahdollinen mutta selvää pitää saada. Rosoinen käsikirjoitus voi herättää hilpeyttä, mutta kun idea ymmärretään, se on ok.
Vapaaehtoisten näyttelijöiden kanssa on tärkeää sopia roolitus. Kohtausten mukaan mennään, mutta näyttelijöitä kuunnelleena kunnioittaen. Kun ei työskennellä ammattimaisten näyttelijöiden kanssa, käytännönläheinen opastus on erityisen tärkeää. Mitä tarkempaa ohjeistusta pystyy kertomaan, sitä paremmin pystytään kuvaamaan. Arkisten näyttelijöiden kanssa arkea on kameraan katsomisen välttämisen opettelu. Suoraan kameraan katsomisessa kun tulee efekti, että juuri sinua katsottaisiin katsojana. Se on efekti, jota tulee käyttää harkiten.
Näyttelijöillä on oma arvomaailma. Heidät voi palkata, mihin halutaan rahalla, mutta kun kyseessä on maksuttomat kuvaukset, heitä tarvitsee innostaa osallisuuteen. Kun tehdään ilmaista työtä, yhteisöllisyys ja "tämä on meidän juttu" on hyvä näkökulma.
Käsikirjoitus on usein monta tarinaa nivottuna yhteen. Se voi olla myös yksi kohtaus. Elokuvassa tai kirjassa tarinoita tarinoiden sisällä voi olla kymmeniä tai vaikkapa satoja. Käsikirjoittaminen inspiroi näyttelijöitä ja ohjaajaa olemaan luovia. Luovuus on keskeistä kirjallisen tuotoksen ollessa kyseessä. Käsikirjoittaessa elokuvaa varten on hyvä huomata, kuinka asia tuodaan esille kuvallisesti. Kuvallisuus versus kirjoitettu on niin, että kirjallinen on helpompi tuoda esiin kuin kuvallinen. Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni.
Käsikirjoittamisessa kehittyy luova ja avaruudellinen hahmottumiskyky sekä jatkuvuuden ymmärtäminen. Kohtaukset voivat toki olla kaikki erillisiä ilman jatkumoa, mutta jatkumo koukuttaa katsojaa. Jatkumo ei elokuvassa ole niin olennainen kuin sarjassa. Esimerkiksi haastatellessa jatkumo on mahdolliset jatkokysymykset.
Elokuvan tarkoitus on tuoda valitut asiat esille valituissa konteksteissa. Tarinalla on hyvä olla tarkoitus. Ohjaaja tietää oman näkemyksensä merkityksen. Taitava ohjaaja osaa tuoda sen esille näyttelijöille. Katsoja luo oman merkityksensä kuvalle. Se on aina henkilökohtainen. Kulttuuri vaikuttaa kuinka se otetaan vastaan. Eri vuosikymmeninä syntyneillä katsojilla on erilaisia käsityksiä elokuvista ja käsikirjoituksista. Asian erilaisuus näkyy jo 50-luvun suomalaisessa tuotannossa. Lähtökohtana mietin, että mitä uudempi elokuva, sitä vähemmän jätetään mielikuvituksen varaan. Elokuva on merkityksellisin silloin, kun asia saadaan valitulle yleisölle kerrottua niin, että he voivat ymmärtää sen.
Roolittajana esittelet elokuvan ideaa potentiaalisille näyttelijöille ja keskustelet vaihtoehtoisista rooleista heidän kanssaan. Roolittajalla on hyvä olla näkemys millaisia hahmoja etsitään roolien tekoon. Kun näyttelijöitä on monta ja kyseessä on vapaaehtoiset näyttelijät, tulee rohkaisemis- ja motivointitaidot tärkeiksi. Vapaaehtoisena olo on juuri sitä. Vapaaehtoista esiintymistä valitussa roolissa. Kieltäytyminen ei ole harvinaista palkattomasta työssä. Roolittaja toimii ohjaajan ja näyttelijän välissä parhaansa mukaan.
Roolittajalla visiot henkilökuvista ovat tärkeitä. Ei ole itsestään selvää, että rooliin saadaan halutun oloinen yksilö. Kun haluttu yksilö löytyy, roolittaja visioi näyttelijän kanssa, millaiseksi roolit tulevat. Se on yhteistyötä.
Ohjaaja vastaa ohjaamisesta kameran edessä. Hän tuntee vuorosanat, jos niitä on. Ohjaaja voi myös olla kameran takana, mikäli kyseessä on suora lähetys tai haastattelu. Elokuvanteossa rooleja on monia, ja ohjaajan täytyy olla kartalla kaikesta, mitä on kuvattu ja että luvat kuvauspaikoille hankittu ym. vastaavat tärkeät tehtävät.
Ohjaajan näkemys elokuvasta on tärkeä. Kukin näyttelijä ja roolittaja tuo elementtejä elokuvaan, mutta ohjaaja päättää niistä viime kädessä visionsa mukaan. Ohjaaja voi olla jämpti ja armoton, mutta palautetta tulee antaa selkeästi, mikä meni hyvin tai huonosti, jotta visio muille voi tulla esille.
On mahdollista käyttää toki musiikkia ja maksaa siitä Teosto-, Gramex- ja muut mahdolliset maksut. Kuitenkin on hyvä olla omavarainen musiikin teon suhteen, jos vapaaehtoisia tekijöitä löytyy. Vapaaehtoisten palkkio kun voi olla julkisuuteen pääsy omilla kappaleillaan. Kunnia ja kunnioitus ovat keskeisiä tässä.
Musiikki on keskeinen elementti lyhyessä ja pidemmässä elokuvassa. Kun kohtaukset vaihtuvat, ne ovat erityisessä roolissa. Puhe kun on keskiössä keskusteluohjelmassa, siirtymissä voi olla ääniefektejä tai musiikkia. Musiikki luo tunnelmaa.
Aina ei tarvitse kuvata paikan päällä. Vihreä kangas mahdollistaa kuvauksen paikassa, jossa saa kuvata paikan muttei kokoontua isosti. Tämä ei ole tavatonta, mutta näkyy toki erilaisena taustana. Vihreän kankaan voi korvata toisella kuvalla tai videolla. Sitä voi myös käyttää stop motion videoiden teossa.
Vihreän kankaan mahdollisuudet kasvavat, kun on tapana ottaa kuvia eri kohteista myös vapaa-ajalla. Se ei ole automaattista, että kuvaan sopivaa taustaa löytyy helposti.
On tärkeää kuvata kuvakäsikirjoitus apuna ohjaajan sanaa kuunnellen. Tässä valmistautuminen on tärkeää ennalta. Kun asiat ovat suunniteltu hyvin, voi kuvauspäivä olla jopa lyhyt. Ennalta valmistautuminen voi ehkä jopa puolittaa kuluvan ajan.
Rekvisiittaa toisinaan tarvitaan vain se, mitä on jo valmiina. Joskus ne tulee kuitenkin valmistaa erikseen. Mahdollisuuksia on monia: 3D-tulostaminen, kankaiden painaminen, logojen lisääminen yms. Niihin voi olla apuna esimerkiksi artesaani. Tai tarvittavat välineet voi hankkia jostain paikasta. Nykyään internetistä löytyy paljon apuja, kun käyttää aikaa.
Kullakin produktiolla on tarkoitus, kun niitä tehdään. Esimerksiksi halutaan vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Fokus kannattaa pitää mielessä ja miettiä, millainen on oletettu vastaanotto elokuvan viestillä. Sitä ei voi varmaksi ennustaa, mutta kun pidetään mielessä, mitä merkitystä halutaan luoda, se riittää.