Usein kysytyt kysymykset

Kuka voi päästä Hyvän mielen pelit ry:lle työharjoitteluun?

Henkilö, joka on osatyökykyinen ja jolla on mielenterveysdiagnoosi (F20–F84).

Mitä osatyökykyisyys tarkoittaa?

Osatyökykyisyys on laaja termi, jolla voidaan tarkoittaa lähes mitä tahansa työkyvyn alenemaa. Me käytämme kuitenkin osatyökykyisyys-termiä seuraavassa tarkoituksessa:

Mistä osatyökykyisyys johtuu?

  • Osatyökykyisyys johtuu mielen sairaudesta, joka rajoittaa henkilön jaksamista
  • Osatyökykyisyys voi johtua myös väsyttävästä lääkityksestä, jolla sairautta hoidetaan

Mistä osatyökykyisyys ei johdu?

  • Osatyökykyisyys ei johdu älykkyyden alenemasta (esim. kehitysvammaisuus)
  • Osatyökykyisyys ei johdu työtaitojen puutteesta tai muusta ei-sairaudellisesta asiasta

Näin ollen osatyökykyinen on älykkyytensä ja osaamisensa puolesta samalla tasolla täysin työkykyisten kanssa, mutta hänen jaksamisensa on usein vain 30–60% täysin työkykyisten jaksamisesta. Siispä hän tekee lyhennettyä työviikkoa, esim. 12–24 h / viikko.

Minkälaisia työ­harjoittelu­mahdollisuuksia teillä on?

Meillä haastatellaan hakijat ja heille pyritään löytämään juuri heille sopivaa tekemistä. Meillä työharjoittelu liittyy aina IT-, peli- ja media-alaan, joten työtä tehdään tietokoneilla. Tarjolla on ollut muun muassa graafista suunnittelua, ohjelmointia, musiikin tekemistä, videokuvausta ja -editointia, äänenkäsittelyä ja niin edelleen. Tarve IT-, peli- ja media-alalla eri alan osaajille on suuri. Työharjoittelun sisältö pyritään räätälöimään kullekin hakijalle erikseen.

Mitä taitoja minulla pitää olla, että voin päästä työharjoitteluun?

Hakijalla pitää olla perustaidot jostakin pelikehityksen osa-alueesta. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Piirtäminen ja grafiikka
  • Ohjelmointi
  • 3D-mallinnus
  • Pelisuunnittelu
  • Käsikirjoitus
  • Pelimaailmojen tuntemus
  • Musiikin säveltäminen
  • Englannin kieli ja dialogien kirjoitus
  • Pelitestaus
  • Videokuvaus ja -editointi
  • Äänenkäsittely
  • Web-kehitys

Joitain yksinkertaisimpia osa-alueita voimme kouluttaa työharjoittelun yhteydessä. Myös laajempia aiheita voimme kouluttaa, jos työharjottelu kestää tarpeeksi pitkään (esim. 12 kk).

Kuinka moni hakija on päässyt teille työharjoitteluun?

Kaikkia hakijoita emme ole voineet työllistää mutta arviolta 60% hakijoista on kuitenkin saanut työharjoittelupaikan.

Miten työharjoitteluun haetaan?

Meille voi hakea usemmallakin tavalla.

  1. Kelan ammatillisen kuntoutuksen kautta voi hakea työkokeiluun ja työharjoitteluun. Helsingissä tätä toimintaa koordinoi mm. Verve.
  2. Meille on myös mahdollista tulla ihan normaaliin työharjoitteluun esimerkiksi koulun kautta.
  3. TE-toimiston kautta voi tulla työkokeiluun.
  4. Meille voi tulla myös mukaan jäseneksi, jolloin osallistumiseen ei tarvita muita välikäsiä.

Katso lisätietoja sivulta tule mukaan toimintaan.

Saako työharjoittelusta palkkaa?

Työharjoittelusta ei makseta palkkaa eikä siinä synny työsuhdetta meihin.

Missä työharjoittelu­mahdollisuuksia on?

Työharjoittelutoimintamme sijaitsee Helsingin keskustassa.

Minkä verran työtä on päivässä/viikossa minimissään?

Tämä riippuu yleensä siitä tavasta, millä työharjoitteluun tullaan.

  1. Kelalla minimi on 4 h per päivä, 3 päivää per viikko.
  2. Työeläkeyhtiöillä minimi on yleensä 20 h per viikko.
  3. TE-toimistolla minimi on 4 h per päivä. Päivien minimimäärää ei ole annettu, joten se on ilmeisesti 1 per viikko.
  4. Koulun tms. kautta tullessa minimi määräytyy lähettävän tahon mukaan.
  5. Jäsenenä minimiä ei ole, ja meillä monet ovat aloittaneet pienellä 5 h viikossa työpanoksella.

Kuinka pitkä työharjoitteluperiodi tyypillisesti on?

IT-alalla työharjoittelu on normaalisti pidempi kuin monilla muilla aloilla, koska työtaitojen opiskeluun voi mennä monta kuukautta, jopa vuosia. Näin ollen työharjoittelun pituuden toivomme olevan seuraavan taulukon mukainen:

Hyvin lyhyt työharjoittelu 1,5 kk
Lyhyt työharjoittelu 3 kk
Keskipitkä työharjoittelu 6 kk
Pitkä työharjoittelu 12 kk
Hyvin pitkä työharjoittelu 24 kk

Työharjoittelun ja työkokeilun maksimipituus yleensä määräytyy lähettävän tahon, kuten Kelan, työeläkeyhtiön, koulun tai TE-toimiston, mukaan. Jäsenenä maksimipituutta työharjoitteluun osallistumiselle ei ole.

Seuraavat tahot ovat ilmoittaneet työkokeilun maksimipituuden:

  • Kelan ammatillisen kuntoutuksen (TEAK) työkokeilun maksimipituus on 6 kk. Se voi kuitenkin jatkua työhönvalmennuksena.
  • TE-toimiston työkokeilun maksimipituus on 6 kk.
  • Työeläkeyhtiön työkokeilun pituus on yleensä 3 kk.

Mitkä ovat työajat?

Työajat IT-alalla ovat joustavia, ja mekin joustamme, eli meillä on mahdollisuus tulla työharjoitteluun oman voinnin mukaan, esimerkiksi jos on aamuväsymystä.

Kuitenkin jos on suhteellisen normaalissa kunnossa, niin pyrimme siihen, että työpäivä alkaa kello 10 aamulla.

Lisäksi meillä on mahdollisuus pitää etäpäiviä, eli työskenellä kotona. Kannustamme kuitenkin harjoittelijoita tulemaan paikalle, koska se lisää sosiaalisia kontakteja ja tuottaa myös hieman arkiliikuntaa.

Tarvitaanko omia laitteita vai saako laitteet yhdistykseltä?

Meille tullessa on yleensä hyvä, jos omistaa oman kannettavan tietokoneen, koska yhdistyksellä kannettavia tietokoneita on rajallisesti. Kuitenkin jos sellaista ei ole, se ei välttämättä ole este työharjoittelulle, jos yhdistyksen laitteet sattuvat olemaan vapaina.

Haen uutta opiskelualaa. Voitteko kouluttaa minut uudelle alalle?

Emme ole koulu, eli emme kouluta kenellekkään kokonaan uusia taitoja. Sen sijaan olemassa olevia taitoja voimme laajentaa lisäkoulutuksilla.

Miten työharjoittelijoiden ohjaus on järjestetty?

Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ja työntekijät ohjaavat työharjoittelijoita säännöllisesti mutta eivät ihan joka päivä. Pyrimme siihen, että ohjausta on vähintään kahtena päivänä viikossa. Koulutukseen taas käytämme online-videokursseja, jotka työharjoittelijat voivat opiskella itsenäisesti oman tahdin mukaan.

Onko työ­harjoittelu mielen­terveys­kuntoutujien työ­toimintaa?

Ei ole.

Minulla ei ole mielenterveysdiagnoosia. Voinko silti päästä työharjoitteluun?

Valitettavasti se ei ole mahdollista.

Kuinka paljon pitää jaksaa tehdä töitä, että on osatyökykyinen tai työkykyinen?

Yleisesti rajat ovat seuraavat:

  • Työkykyinen on kun jaksaa tehdä yli 60% täydestä työajasta (yli 24 h viikossa)
  • Osatyökykyinen on kun jaksaa tehdä 40%–60% täydestä työajasta (16–24 h viikossa)
  • Työkyvytön on kun jaksaa tehdä alle 40% täydestä työajasta (alle 16 h viikossa)

Osatyökykyisille voidaan maksaa osasairauspäivärahaa, osatyökyvyttömyyseläkettä, osakuntoutustukea tai vastaavaa etuutta.

Työkyvyttömille voidaan maksaa työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai vastaavaa etuutta.

Hyvän mielen pelit ry:llä osatyökykyiseksi luokitellaan nekin virallisesti työkyvyttömät, jotka haluavat laittaa alle 40% jaksamisensa opiskelu- tai työkäyttöön. Hyvän mielen pelit ry:n työharjoitteluun voi tulla vaikka olisikin virallisesti työkyvytön.

Lisäksi (osa)työkykyisyyden rajaa voidaan pitää 18 tunnissa per viikko, joka on palkansaajan työssäoloehdon minimivaatimus viikkotyöajalle. Muuten sinulla ei ole oikeutta peruspäivärahaan työttömäksi jäätyäsi, koska et ole ollut tarpeeksi paljon töissä per viikko.